Kimmo kaskikallio ja patrik etelavuori

Tavoitteena toimiva työympäristö – Muista yksilö ja yhteisö

Hybridityö on 2020-luvun kenties kuumin trendi työpaikoilla – mutta miten luodaan unelmien työympäristö?


Lyhyesti

  • Hybridityössä teknologian rooli on kriittinen; sillä on kuitenkin vain mahdollistajan rooli. Sen tehtävä on tehdä työnteosta mahdollisimman toimivaa ja sujuvaa.
  • Olemme vasta oppimassa, miten työympäristöstä voidaan datan avulla tehdä yhä toimivampi niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisönkin kannalta.
  • Ideaali työympäristö, joka ottaa huomioon yhteistyön tekemisen ja keskittymistä vaativan työn tarpeet, voi saada ihmiset palaamaan etätyöstä työpaikalle.

Patrik Etelävuori, EY Suomen tulevaisuuden työn ja työympäristöjen asiantuntija, toteaa että hybridityöstä puhuttaessa on helppo juuttua jauhamaan teknologiasta, kun pitäisi puhua ihmisistä.

”Teknologian rooli on kriittinen, mutta se rooli on nimenomaan mahdollistajan rooli. Hybridityöympäristöjen kohdalla ratkaisee se, että kaikki toimii ja työnteko on sujuvaa joka paikassa”, hän linjaa. 

EY:n työn ja työympäristöjen murrokseen keskittyvä Bricks, Bytes, Behaviours -malli onkin luotu ihmisten hyvinvoinnin pohjalta. ”Kaiken toiminnan keskiössä on oltava ihminen”, toteaa Etelävuori.

Mutta kuinka paljon teknologia voi sitten auttaa työntekijöitä selviämään päivittäisistä haasteistaan ja peräti kukoistamaan työssään? ”Paljon”, vastaa EY Suomen teknologiajohtaja Kimmo Kaskikallio

”Kun meillä on sopivat tilat ja teknologia, niin avainkysymys kuuluu: kuinka ihmiset saadaan osallistettua muutokseen niin, että he kokevat sen aidosti omakseen”, Kaskikallio toteaa ja lisää, että mikäli toiminnan inhimillinen elementti menetetään, koko teknoharjoitus on periaatteessa turha – tai ainakin suuri osa sen hyötypotentiaalista jää käyttämättä.

Hybridityön keskiössä on toimiva työympäristö, ei tilojen hienous

EY:n Bricks, Bytes and Behaviours -malli linkittää fyysiset työympäristöt, digitaalisuuden ja ihmiset. Nämä kolme avaintekijää eivät ole mitään yksittäisiä siiloja, vaan ne toimivat – parhaassa tapauksessa – vahvasti yhdessä, Kaskikallio pohtii. 

”Tätä kautta ne voivat olla paljon enemmän kuin vain osiensa summa.”


Parasta palautteessa on se, että ei niinkään kehuta, että vau, onpa hienot tilat – vaan sanotaan, että onpa toimiva työympäristö.
Kimmo Kaskikallio ja Patrik Etelävuori (silmälasit), EY, Otavamedia

Etelävuori ja Kaskikallio ovat saaneet kosolti tuntumaa hybridityöskentelyn haasteisiin viime aikoina: EY Suomi muutti uuteen, ultramoderniin pääkonttoriin Helsingin Korkeavuorenkadulle syyskuussa. Hybriditeesien mukaan luotu uuden ajan työympäristö on pitkällisen suunnittelutyön tulos – mutta toimiiko kaikki todella niin kuin luvattiin?

”Pieniä lastentauteja lukuun ottamatta startti on sujunut oikein hyvin”, kertoo Etelävuori ja lisää, että EY:n väki on toki pitkälti early adaptor -porukkaa, joka suhtautuu uteliaasti muutokseen.

”Parasta palautteessa on se, että ei niinkään kehuta, että vau, onpa hienot tilat – vaan sanotaan, että onpa toimiva työympäristö”, Etelävuori toteaa.

Office seating area
Työympäristöä korjataan tarvittaessa

Palautetta työympäristöstä ja sen toiminnoista kerätään jatkuvasti – ja sen pohjalta koko hybridipakettia muokataan edelleen. ”Kun puhe ja palaute on avointa, niin pystymme nopeammin oikaisemaan sen, mikä on vinossa”, huomauttaa Kaskikallio. ”Tämä linja on toiminut meillä hyvin.”

Nykymaailmassa teknologia ja sen käyttö tuottaa massiivisesti dataa – mutta työympäristöjen vallankumouksessa ollaan vasta oppimassa, kuinka tuo data tislataan viisaaksi tiedoksi. Etelävuori muistuttaa, että dataa voidaan hyödyntää työntekijöiden käyttäytymisen ymmärtämiseksi ja työympäristöä voidaan optimoida tuon tiedon mukaan.

EY:n ”älykonttori” kätkee sisäänsä muun muassa yli 1 400 sensoria, 40 älynäyttöä ja 800 älylokeroa työntekijöiden tavaroille – ja työnteon eri vaiheisiin ja fiiliksiin löytyy ajatuksella toteutettuja tiloja, joissa on inspiroivaa otetta.

”Yhteistyön tekemistä varten on tarjolla monia erityyppisiä tiloja, samoin keskittymistä vaativat, yksintyöskentelyn hetket on otettu tilasuunnittelussa ja -tarjonnassa huomioon.  Teknologian yritämme tuoda työntekijän ulottuville tilaan ja tarpeeseen integroituna apuvälineenä, mitä ikinä hän milläkin hetkellä tarvitsee”, Kaskikallio kuvailee.



Nykymaailmassa teknologia ja sen käyttö tuottaa massiivisesti dataa – mutta työympäristöjen vallankumouksessa ollaan vasta oppimassa, kuinka tuo data tislataan viisaaksi tiedoksi. Datan avulla työntekijöiden käyttäytymistä voidaan ymmärtää aiempaa paremmin ja optimoida työympäristöä yhä toimivammaksi.



Hyvä tilasuunnittelu tuo väen etätyöstä konttorille

Tuloksista päätellen tässä on myös onnistuttu. EY:n väki on äänestänyt jaloillaan ja suunnannut etätöistä konttorille.

”Vanhassa pääkonttorissa tilan keskimääräinen käyttöaste oli 30 prosenttia, kun se on nyt 60 prosenttia. Piikkiaikojen käyttöaste on sekin noussut, 40 prosentista 83 prosenttiin”, kertoo Etelävuori.

”Toki meillä on vähemmän perinteisiä työpisteitä täällä uudessa talossa, mutta kyseessä on silti dramaattinen muutos käyttöasteessa”, hän lisää. 

Käyttöaste
nousu EY:n uusissa toimitiloissa

EY:n työntekijät pitävät viikossa keskimäärin 2–3 etäpäivää. Etelävuoren mukaan työt hoituvat kotoakin käsin, mutta uudelle toimistolle vetää silti jokin taika.

 

”Teknologia mahdollistaa paljon, mutta loppujen lopuksi, olemme yhä ihmisiä: meidän ei niinkään tarvitse tehdä pesää ja juurtua, vaan pikemminkin opetella päästämään irti vanhasta ja omaksumaan uusi”, Etelävuori toteaa.

 

Uusi työympäristö tarjoaa erinomaiset edellytykset tehdä juuri näin, mutta mikään ei tapahdu itsestään. ”Vaikka teknologia ja ympäristö luovat edellytykset muutokseen, lopulta muutos lähtee meistä itsestämme”, hän summaa.

 

Kimmo Kaskikallio ja Patrik Etelävuori (silmälasit), EY, Otavamedia

Saisiko olla: pääkonttori kaikilla dataherkuilla?
 

EY muutti syyskuussa uuteen kotiin. Helsingin ydinkeskustassa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 32–34 sijaitseva arvotalo on todellinen tulevaisuuden työympäristö, jossa ensiluokkaisen työntekijäkokemuksen eteen on nähty vaivaa.

 

Uudistus komppaa EY:n pari vuotta vanhaa hybridityömallia, jonka myötä joustavuus työssä lisääntyy huomattavasti. Mallin ideana on optimoida työntekoa hyödyntämällä valtavaa määrää sensoripohjaista dataa, jota kerätään läpi talon. 

 

Hybridityön nimeen vannovaan toimintamalliin kuuluu, että fyysiseen työympäristöön tulee alueita, jotka tukevat tietynlaisia käyttäytymismalleja. Konseptin nimi on 5C (Communication, Collaboration, Concentration, Chilling-out ja Co-Creation) – ja sen myötä työntekijälle löytyy aina juuri kulloiseenkin tarpeeseen räätälöity tila.

 

”Uudistusta suunniteltaessa 5C oli meillä mantrana niin kauan, että nyt on vaikea uskoa sen olevan todellisuutta”, nauraa Patrik Etelävuori.

 

Kehitys ei lopu, vaikka arki talossa pyörii jo sujuvasti. Kun koko ajan kertyy uutta dataa, siitä voidaan tehdä yhä kattavampia analyysejä – ja niiden pohjalta taas voidaan laatia ennusteita tulevaisuuden trendeistä. Tässä työssä auttavat jatkossa myös uudet tekoälysovellukset, kuten Microsoftin Copilot, kertoo Kimmo Kaskikallio.

 

”Otimme oman generatiivisen tekoälysovelluksen käyttöön nyt syksyllä. Vaikka tämä on vasta alkua, se on jo itsessään iso, työntekoa helpottava harppaus työntekijän arkeen”, hän arvioi. 

 

Edistyneiden työympäristöjen suhteen Etelävuori ja Kaskikallio ovat vakuuttuneita siitä, että muutoksen on mentävä pintaa syvemmälle, aina organisaation luihin ja ytimiin saakka.

”Syvempi muutos paljastaa ne oikeat, arvoa tuottavat asiat, joihin kannattaa keskittyä”, Kaskikallio summaa.


Yhteenveto

Hybridityöympäristössä on ratkaisevaa, että työnteko on joka paikassa sujuvaa ja kaikki toimii. Teknologialla on tässä kriittinen, mutta silti vain mahdollistajan, rooli. Kaiken keskiössä on ihminen.

Teknologia käyttö tuottaa massiivisesti dataa, mutta työympäristöjen suunnittelussa ollaan vasta oppimassa, kuinka data tislataan tiedoksi, jonka avulla työympäristöstä saadaan yhä toimivampi. Sellainen, joka edistää ja helpottaa niin keskittymistä vaativaa yksilötyötä kuin yhteistyötäkin.

EY:n pääkonttorin suunnittelussa on hyödynnetty laajasti dataa ja sitä kerätään edelleen sensoreiden, älynäyttöjen ja -lokeroiden avulla. Palaute on rohkaisevaa: ihmiset kokevat tilat toimivana työympäristönä, ei vain hienosti designattuna toimistona. Hyvältä näyttää myös lukujen valossa: tilan keskimääräinen käyttöaste on noussut 30 prosentista 60 prosenttiin.

 

Tästä artikkelista

Kirjoittajat