Yritysjohtajien on toimittava pikaisesti, jotta Suomi pysyy mukana tekoälykehityksessä

Pohjoismaiset yritykset jäävät maailmanlaajuisessa vertailussa edelleen jälkeen investoinneissa generatiiviseen tekoälyyn. EY:n tuore Reimagining Industry Futures -raportti paljastaa, että vain 37 prosenttia niistä investoi tekoälyyn. Yhtenä mahdollisena syynä on johdon vähäisempi sitoutuminen teknologiaa koskeviin päätöksiin. Lisäksi pohjoismaiset yritykset ovat varovaisempia ja riskitietoisempia generatiivisen tekoälyn suhteen, mikä näkyy vähäisempinä yhteistyökumppanuuksina ja maltillisempina liiketoiminnan arvontuotto-odotuksina.

EY:n vuosittainen Reimagining Industry Futures -raportti tutkii yritysten asenteita tulevaisuuden teknologiaa, kuten tekoälyä kohtaan. Kyselyssä oli mukana 26 maata, mukaan lukien Suomi. Yritysten investoinnit generatiiviseen tekoälyyn ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina: kysely osoittaa, että tekoäly on uusien teknologiainvestointien kolmanneksi tärkein kohde. Viime vuoden tapaan myös tänä vuonna raportti osoittaa, että Pohjoismaissa investoidaan generatiiviseen tekoälyyn vähemmän kuin muualla maailmassa. Tänä vuonna osuus on 37 prosenttia, mikä merkitsee nousua viime vuoden 31 prosentista, mutta jää alle maailmanlaajuisen 47 prosentin tason. 

Vain 26 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä pitää toimitusjohtajaa tärkeänä päätöksentekijänä uuden teknologian käyttöönotossa, mikä on selvästi alle globaalin 49 prosentin tason. Generatiivisen tekoälyn johdolta saama vähäinen huomio näkyy myös siinä, että suuri osuus pohjoismaisista yrityksistä mainitsee hallinnan ja ohjeistuksen puutteen merkittävänä esteenä teknologian käyttöönotolle. Lisäksi 63 prosenttia yrityksistä Pohjoismaissa turvautuu ulkopuoliseen apuun generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa, kun maailmanlaajuinen vertailuluku on 74 prosenttia.

Generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät suurimmat esteet kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan ovat käytettävissä oleva budjetti, haasteet teknologian integroimisessa olemassa oleviin järjestelmiin, vaikeudet arvontuoton mittaamisessa sekä osaamisen puute. Pohjoismaissa budjettirajoitukset koetaan erityisen huomattavaksi esteeksi; 49 prosenttia yrityksistä pitää sitä merkittävänä, kun globaalisti luku on 45 prosenttia. 

”Suomalaiset ja pohjoismaiset yritysjohtajat eivät ole antaneet generatiiviselle tekoälylle riittävää strategista painoarvoa. Hallinta ja ohjeistus sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa tekoälystrategia yhdistetään liiketoimintatavoitteisiin, puuttuu useimmilta yrityksiltä. EY:n Suomessa tekemien selvitysten mukaan yritykset kohtaavat erityisiä haasteita sopivien käyttötapausten tunnistamisessa, arvon arvioinnissa ja mittaamisessa sekä kyvykkyyksien rakentamisessa”, sanoo EY Suomen TMT-liiketoiminnan kehitysjohtaja Peik Schulman.

Pohjoismaiset yritykset ovat varovaisia suhtautumisessaan generatiiviseen tekoälyyn

Kysely paljastaa myös muita organisatorisia haasteita Pohjoismaissa. Maailmanlaajuisessa vertailussa pohjoismaiset yritykset ovat riskitietoisempia generatiivisen tekoälyn kehittämisessä, ja yrityksen riskitoiminto on useimmiten tärkeä päätöksentekijä uuden teknologian käyttöönotossa. Tämä varovainen lähestymistapa näkyy myös siinä, että Pohjoismaissa nähdään vähemmän merkittäviä käyttökohteita generatiiviselle tekoälylle kuin muualla. Pohjoismaissa viestintäsisältöjä pidetään generatiivisen tekoälyn olennaisimpana sovellusalueena. Tämä poikkeaa hieman maailmanlaajuisesta tuloksesta, jossa ohjelmistokehitys nähdään merkittävimpänä käyttökohteena.

Vaikka pohjoismaiset yritykset vaikuttavat olevan riskitietoisempia generatiivisen tekoälyn suhteen, ne eivät itse koe riskien ja turvallisuuskysymysten vaikuttavan innovaatiovauhtiin. Vain 22 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä pitää turvallisuutta ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä haasteita merkittävinä esteinä generatiivisen tekoälyn käyttöönotolle, mikä on hieman vähemmän kuin maailmanlaajuinen osuus.

”Yritysten varovainen suhtautuminen tekoälyyn Suomessa ja Pohjoismaissa näkyi jo viime vuoden kyselyssä, mutta yritysjohtajat eivät näytä vielä ottaneen siitä onkeensa. Muutosjohtamisen korostaminen ja ylimmän johdon sekä liiketoimintajohdon sitoutuminen tulisi nostaa prioriteettilistan kärkipäähän. Suomessa olisi viimeistään nyt aika painaa kaasua jarrun sijaan”, toteaa Schulman.

Viimeisin EY Reimagining Industry Futures -raportti on saatavissa täällä.

Tietoja EY Reimagining Industry Futures -raportista:

EY Reimagining Industry Futures -tutkimus 2025 perustuu verkkokyselyyn, johon osallistui 1 635 yritystä 26 maasta, joista 100 Pohjoismaista. Tutkimuksen viides kierros toteutettiin marraskuussa 2024. Vastaajat edustavat useita toimialoja ja maantieteellisiä alueita, ja vain ne vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet olevansa "kohtuullisen tietoisia" tai ”enemmän tietoisia” organisaationsa Internet of Things (IoT)- ja 5G-hankkeista, ovat mukana tutkimustuloksissa. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä ja erilaisista asteikoista. Kysymykset käsittelivät yritysjohtajien asenteita ja aikomuksia uusia teknologioita kohtaan, ja ne keskittyivät erityisesti tekoälyyn, IoT:hen ja 5G-pohjaiseen IoT:hen. Kyselylomakkeen teemoja olivat yritysten investointiaikeet, toivotut käyttötapaukset, organisatoriset haasteet ja prioriteetit sekä yritysten sitoutuminen teknologiatoimittajiin ja ekosysteemeihin.