Ihmisia tyoskentelemassa tietokoneilla valvomossa

Tekoälyn johtamiseen tarvitaan lennonjohtotorni

GenAI haastaa yritykset: johtajien on nopeasti mukauduttava sen muutosvoimaan, huolimatta epävarmuudesta ja rajoitteista.


Lyhyesti:

  • Yritysten on navigoitava GenAI:n muutosvoimassa, huolimatta epävarmuudesta.
  • "Lennonjohtotorni" on avain resurssien oikeaan kohdistamiseen ja riskien hallintaan.
  • Tekoälyneuvosto voi auttaa yrityksiä pysymään ajan tasalla sääntelyssä.

Yli 40 prosenttia toimitusjohtajista kertoo, että yritys on jo investoinut tekoälyyn, ja suurin piirtein sama osuus suunnittelee investointeja ensi vuodelle. Monet pyrkivät tekoälyn avulla nopeisiin tehokkuuden parannuksiin sen sijaan, että tehtäisiin perusteellisempia muutoksia ja maksimoitaisiin kasvupotentiaali. ”Tekoälystä halutaan nopeita voittoja - luultavasti pitkän aikavälin vaikutusten kustannuksella”, kertoo Matti Puttonen, liiketoiminnan transformaatio tiimistä, EY:n konsultointiyksiköstä.

Organisaatioiden tekoälystrategiat: Varhaisvaiheen pohdinnasta toimenpiteisiin

”90 prosenttia organisaatioista on kuitenkin vielä tekoälypohdinnan varhaisimmassa vaiheessa. Ne miettivät lähinnä, kuinka kehittäisivät nykytoimintaa voidakseen kerätä tekoälyn hedelmiä tulevaisuudessa”, hän jatkaa.

Puttonen ja Juha Kontio, Technology Transformation -kompetenssialueen johtaja EY:n konsultoinnissa Suomessa erikoisalueenaan tekoäly ja data, lähtevät yhdessä listaamaan toimia, joilla siirtyä varhaisvaiheen pohdinnasta toimenpiteisiin.

”Ensinnäkin yrityksen kannattaisi miettiä, mitkä ovat yrityksen yleiset tavoitteet tekoälyyn liittyen. Mitkä ydintavoitteet ohjaavat sen tekoälystrategiaa?”, aloittaa Puttonen. Tekoäly valtaa inhimillisiä osaamisalueita, joissa yhdistyvät äly ja luovuus, joten ihmisten osaamiseen täytyy myös satsata. HR:n rooli on merkittävä siinä, että osaamisen kehittämisestä tulee strateginen painopiste.

”Toiseksi yritysten on kyettävä määrittelemään niiden nykyinen tekoälykypsyys. Kun oma kypsyysaste on tiedossa, täytyy tiedostaa ne epävarmuustekijät ja riskit, jotka estävät ja rajoittavat yrityksen mahdollisuuksia nousta kypsyyskäyrällä. Tällaisia epävarmuuksia ovat esimerkiksi tekoälyyn liittyvä sääntely tai IT-infrastruktuurin puutteet”, sanoo Kontio.

Kolmanneksi Puttonen sekä Kontio toteavat, että yritykset tarvitsevat ”lennonjohtotornin”, jonka tehtävä on kohdistaa resurssit oikein ja havaita riskejä. Toisin kuin "osaamiskeskukset", joihin monet yritykset keskittävät tekoälyn teknisiä valmiuksia, torni on liiketoimintayksikkö, jonka tehtävänä on strateginen johtaminen. Lennonohjaustornia johtaa ylimmän johdon edustaja, tai vähintään joku, jolla on kuuma linja ylimpään johtoon.

Juha kontio ja matti puttonen
Juha Kontio ja Matti Puttonen EY:ltä listaavat toimia, joilla siirtyä tekoälyn käyttöönotossa varhaisvaiheen pohdinnasta toimenpiteisiin.

Kasvavat riskit ja sidosryhmien odotukset: mitä on odotettavissa?

Tekoälyn käytön lisääntyessä myös riskit ja sidosryhmien odotukset kasvavat. Riskit ovat paljon syvällisempiä kuin yksityisyyteen ja kyberturvallisuuteen tai tekoälyn ”hallusinaatioihin” liittyviä. Seuraavassa riskiaallossa nähdään muun muassa tapauksia, joissa lainahakemuksen epäämiseen, lääketieteellisiin diagnooseihin tai autonomisten ajoneuvojen toimintaan liittyy kysymyksiä.

Juha Kontio
Yritykset tarvitsevat ”lennonjohtotornin”, jonka tehtävä on kohdistaa resurssit oikein ja havaita riskejä.


Tekoäly sisältää myös laajempia riskejä, kuten suuren kielimallin (LLM) koulutusdataan liittyviä immateriaalioikeuksia. On myös mahdollista, että tekoälyn hallusinaatioita on vaikeampi korjata kuin monet olettavat. Viranomaiset vastaavat näihin riskeihin uudella lainsäädännöllä, joista näkyvin on EU:n ehdottama tekoälylaki. Mutta tekoäly on nopeasti liikkuva, kun taas lainsäädäntö on hidasta. 

”Yrityksen kannattaa perustaa tekoälyneuvosto tai tekoälyn eettinen komitea, joiden tehtävänä on seurata tekoälyn sääntelyyn liittyviä elimiä”, ehdottaa Puttonen. ”Television sääntely kesti viisi vuotta, lentoyhtiöiden 20 vuotta, ja useimpien arvioiden mukaan tämän tekniikan sääntelyyn kuluu vuosikymmen. Työsarka ei siis lopu aivan heti, varsinkaan, jos yritys toimii useissa maissa”, hän jatkaa.

Matti puttonen ja juha kontio istumassa
Yrityksen kannattaa perustaa tekoälyneuvosto seuraamaan tekoälyn sääntelyyn liittyviä elimiä, ehdottaa Matti Puttonen.
Vaikka tekoälyyn liittyy monia epävarmuuksia ja sen hyödyntämistä vaikeuttavat rahan, osaamisen ja osaajien puute, ne ovat lopulta vain tekosyitä.
Matti Puttonen

”Kyse ei ole pelkästään koneoppimiseen liittyvästä insinööriosaamisesta vaan myös täysin uusista taidoista, joita on hankittava ja kehitettävä”, linjaa Kontio. Tekoäly voi itse ratkaista osan puutteista: GitHubin Copilot nopeuttaa jo koodin kirjoittamista. Eräs tutkimus osoitti, että sitä käyttävät ohjelmistokehittäjät olivat 55 prosenttia nopeampia tietyssä koodaustehtävässä. 

”Vaikka tekoälyyn liittyy monia epävarmuuksia ja sen hyödyntämistä vaikeuttavat rahan, osaamisen ja osaajien puute, ne ovat lopulta vain tekosyitä. Maali ei vielä häämötä, mutta se ei saa syy olla ottamatta ensimmäistä askelta”, summaa Puttonen.

Lue lisää tekoälyalustastamme, joka auttaa asiakkaita hyödyntämään tekoälyä liiketoimintalähtöisesti ja vastuullisesti.


Yhteenveto

Yli 40% toimitusjohtajista on jo sijoittanut tekoälyyn, ja moni harkitsee lisäpanostuksia tehokkuuden lisäämiseksi. Useimmat organisaatiot ovat vasta tekoälystrategioidensa alkumetreillä. EY:n asiantuntijat neuvovat määrittelemään selkeät tavoitteet tekoälylle, arvioimaan yrityksen kypsyystason ja tunnistamaan mahdolliset riskit. He ehdottavat "lennonjohtotornin" perustamista resurssien tarkkaan suuntaamiseen ja riskien hallintaan. Lisäksi he korostavat tekoälyneuvoston tärkeyttä riskien ja sääntelyn seurannassa. Yritykset kohtaavat haasteita erityisesti osaamisen ja IT-infrastruktuurin alueilla, mutta tekoäly tarjoaa ratkaisuja näihin puutteisiin. EY.ai tukee asiakkaita tekoälyn vastuullisessa käytössä liiketoiminnan edistämiseksi.

Tästä artikkelista

Kirjoittajat