Uusi tutkimus: suomalaisilla yrityksillä ei ole tietoa dysleksiasta

Suomalaisilla organisaatioilla on vielä matkaa yhdenvertaiseen työyhteisöön, eikä vähiten rekrytoinnissa. Tämä selviää tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö EY:n julkaisemasta Dysleksian luoma arvo -tutkimuksesta, joka on toteutettu yhteistyössä Made by Dyslexia -hyväntekeväisyysorganisaation kanssa ja sen tavoitteena on muuttaa yhteiskunnan käsitystä dysleksiasta.

Tutkimus osoittaa, että yritykset ja organisaatiot kohtaavat useita haasteita liittyen erilaisuuteen. Monet ovat juuttuneet toimintatapoihin, joissa ei oteta huomioon yksilöllisiä tarpeita. Digitalisaatio ja tulevaisuuden joustavampi työ voivat kuitenkin kiihdyttää kehitystä kohti osallistavampaa ja sallivampaa työyhteisöä.

Dysleksian luoma arvo -tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja muuttaa käsityksiä dyslektikoista työnhakijoina sekä edistää monimuotoisempaa ja sallivampaa työelämää. Tutkimuksen mukaan 5-8 prosenttia Suomen väestöstä on dyslektikkoja, mutta vain kolme prosenttia väestöstä näkee dysleksian positiivisena piirteenä.

”Muuttuvassa työmaailmassa tulisi tapahtua merkittävä muutos tavassa tunnistaa yksilöiden erilaiset taidot ja kyvyt. Dyslektikoilla on useita poikkeuksellisen vahvoja kognitiivisia kykyjä, kuten järjestelmätaidot, monimutkaiset ongelmanratkaisutaidot, sisältötaidot, prosessitaidot ja tekniset taidot, joista työpaikoilla on jatkuvasti huutava tarve”, sanoo EY Suomen henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluiden johtaja Eva Tuominen.  

”Meidän on alkuun tunnistettava ja maksimoitava dysleksian tuomat vahvuudet ja vältettävä keskittymästä sen haasteisiin. Tämän ajattelutavan muutoksen tulisi olla johdon prioriteeteissa korkealla. Selkeä johtajuus on perusedellytys psykologisesti turvallisen ympäristön luomiselle, jossa dyslektiset vahvuudet voivat kukoistaa. Alasta riippumatta on yksiselitteisesti niin, että inklusiivinen kulttuuri tarjoaa paremmat mahdollisuudet menestyä”, Tuominen jatkaa.

Standardoitu rekrytointi estää dyslektikkoja

Tutkimuksen mukaan standardoidut rekrytointiprosessit ja työnkuvaukset haittaavat henkilöitä, joilla on dysleksia ja näin ollen rekrytoinnissa on riski menettää arvokasta osaamispotentiaalia. Työnantajien on kyettävä houkuttelemaan monipuolisesti osaajia jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä. 

Tutkimus osoittaa, että myös koulutuksessa on puutteita. Oppilaitoksissa painopiste on usein rajoituksissa eikä yksilön vahvuuksissa ja kyvykkyyksissä.

"Monet ihmiset ovat täysin tietämättömiä dysleksian positiivisista osa-alueista ja yhdistävät dysleksian edelleen yksinomaan oppimisvaikeuksiin. Haluamme muuttaa tätä kuvaa ja korostaa sen sijaan sitä valtavaa potentiaalia, joka jopa neljännes miljoonalla suomalaisella on. Kaikilla opiskelijoilla on oikeus yhdenvertaiseen koulutukseen, ja apuvälineiden lisäksi tieto ja ymmärrys ovat ratkaisevan tärkeitä. Vasta sitten voimme todella luoda osallistavan yhteiskunnan, jossa kaikkien taitoja hyödynnetään. Se luo lisäarvoa kaikille”, sanoo Tuominen.

”Haluamme tutkimuksen myötä erityisesti kasvattaa työnantajien keskuudessa ymmärrystä siitä, miten joidenkin työntekijöiden erilainen tapa ajatella ja oppia tuo mukanaan uniikkeja vahvuuksia. Erilainen tapa ajatella on organisaation kannalta etu ja mahdollisuus", Tuominen toteaa.

Avaintekijät

EY listaa ”Dysleksian luoma arvo” -raportissa neljä keskeistä tasoa yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat mukauttaa rekrytointiprosessejaan ja toimintapojaan hyödyntääkseen dyslektisiä vahvuuksia:

1. Rakenna kyvykkyyksiä

Määrittele, kuinka dyslektisiä vahvuuksia voidaan hyödyntää organisaatiossa liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Mahdollista suorituskyky

Käytä avustavia teknologioita, räätälöityjä prosesseja ja erityisiä vahvuuksiin pohjautuvia suorituskykymittareita, jotka tukevat dyslektikoiden erinomaista suoriutumista.

3. Kasvata motivaatiota

Muokkaa työpaikan suunnittelua ja tarjoa tukea, valmennusta ja mentorointia itseluottamuksen rakentamiseksi dysleksian ympärille.

4. Lisää tehokkuutta

Opeta johtajia tunnistamaan, edistämään ja tukemaan dysleksisiä vahvuuksia organisaation ja yksilön tuottavuuden parantamiseksi.

Tietoa raportista:

"Dysleksian luoma arvo” -raportti on käännetty alkuperäisestä englanninkielisestä Iso-Britanniassa julkaistusta raportista ja se on toteutettu yhteistyössä Made by Dyslexia -hyväntekeväisyysorganisaation kanssa. Suomenkielisessä raportissa on presidentti Tarja Halosen esipuhe ja raportissa kuvataan millaista on elää dysleksian kanssa tänä päivänä työelämässä ja oppilaitoksissa. Lopuksi annetaan suosituksia työnantajille ja oppilaitoksille siitä, miten niissä on mahdollista hyödyntää paremmin dysleksian vahvuuksia. Tutkimukseen osallistui 1000 vastaajaa.