Vastuullisuus on osa suomalaisten pörssiyritysten johdon palkitsemisjärjestelmiä. ESG-mittarit ovat yleistyneet voimakkaasti, mutta vastuullisuuden painoarvo osana kokonaispalkitsemista on kohtalaisen pientä. ESG-mittarien rooli palkitsemisessa sekä muut pörssiyritysten johdon palkitsemiseen liittyvät tuoreet tiedot selviävät konsulttiyhtiö EY:n uusimmasta Ylimmän johdon palkitseminen Suomessa vuosina 2015–2023 -raportista. EY julkaisee kyseisen raportin nyt kahdeksatta kertaa.
Mid- ja large cap -yhtiöiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä suosituin yksittäinen mittari sekä lyhyen että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmissä vuonna 2023 oli liikevoitto (EBIT).
Yritysten vastuullisuustavoitteet ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi mid- ja large cap -yhtiöiden lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä ja siten myös tulospalkitsemista. Vastuullisuuteen liittyviä lyhyen aikavälin ESG-mittareita oli vuonna 2023 käytössä 16 prosentilla yrityksistä ja pitkän aikavälin ESG-mittareita lähes 19 prosentilla yrityksistä.
”Vastuullisuusmittareiden osuus johdon palkitsemisessa on kasvanut. Lyhyen aikavälin palkitsemismittarit painottuivat lähinnä sosiaaliseen vastuullisuuteen, kuten työturvallisuuteen ja henkilöstötyytyväisyyteen. Samalla ympäristövastuuseen liittyvät mittarit ovat yleistyneet pitkän aikavälin palkitsemiskriteereissä”, kertoo palkitsemisen konsultointipalveluista vastaava johtaja Hannu Tyyskä.
Mid- ja large cap -yhtiöiden lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä yli puolet (57%) ESG-mittareista oli sosiaalisen vastuun mittareita, kun taas pitkäaikaisissa kannustinjärjestelmissä selkeästi suosituin ESG-mittareiden teema oli ympäristö (46%). Sosiaaliseen vastuuseen liittyvillä suoritusmittareilla mitattiin muun muassa työntekijöiden vaihtuvuutta, sitoutumista, työtapaturmien määrää, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä, sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ja henkilöstön monimuotoisuutta. Ympäristöön liittyvillä suoritusmittareilla mitattiin muun muassa kasvihuonepäästöjä ja energiankulutusta. Osa ESG-mittareista mittasi myös hyvää hallintotapaa, menestystä kansainvälisissä ESG-indekseissä ja arvioinneissa sekä ESG-luokituksen parantamista.
”Vastuullisuuteen liittyviä palkitsemisen yhdistelmämittareita on paljolti käytössä, eivätkä kaikki yhtiöt raportoi kovin tarkasti sitä, minkälaisesta vastuullisuudesta palkitaan. Vastuullisuuden painoarvo osana palkitsemismittareita ja sitä kautta kokonaispalkitsemista on edelleen pieni. ESG-mittareiden käyttäminen osana tulospalkkiojärjestelmää on tehokas tapa edistää pitkän aikavälin vastuullisuustavoitteita, ja kytkee vastuullisuuden aidosti johtamiskäytäntöihin”, Tyyskä toteaa.
Toimitusjohtajien ja hallituksen palkkiot ovat kasvaneet mid- ja large cap -yhtiöissä
Johdon palkkiotasolla on selkeä yhteys yhtiön kokoon. Toimitusjohtajien, johtoryhmien ja hallitusten palkkiot voivat olla large cap -yhtiöissä moninkertaisia mid cap -yhtiöiden johdon palkkioihin verrattuna. Vuonna 2023 suurimpien large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli 3,8-kertainen pienempien mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajiin verrattuna. Hallitusten jäsenten ja puheenjohtajien palkkiot olivat large cap -yhtiöissä kaksinkertaisia mid cap -yhtiöihin verrattuna.
Vuonna 2023 mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani oli 657 000 euroa, ja large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani 2 514 000 euroa.
Mid cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani nousi edellisvuodesta 9 prosenttia ja large cap -yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaiskompensaation mediaani 33 prosenttia.
”Toimitusjohtajien palkkioiden muutokset vuonna 2023 selittyvät pääosin sillä, että pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä maksettiin palkkioita useammin ja suurempina summina. Lisäksi toimitusjohtajien vaihtuvuus oli suurempaa kuin edellisenä vuonna, jolloin kertaluonteisia palkkioita, kuten allekirjoituspalkkioita ja irtisanomiskorvauksia, on maksettu hieman edellisvuotta enemmän”, Tyyskä sanoo.
Johtoryhmän keskimääräisen jäsenen kokonaiskompensaation mediaani mid cap -yhtiöissä vuonna 2023 oli 269 000 euroa, ja laskua edellisvuodesta tuli noin 3 prosenttia. Large cap -yhtiöissä kokonaiskompensaation mediaani puolestaan nousi 15 prosenttia 738 000 euroon.
Aiempien vuosien tapaan hallituksen puheenjohtajan tyypillinen palkkio oli vuonna 2023 noin kaksinkertainen hallituksen jäseniin verrattuna. Nämäkin palkkiot ovat yhteydessä yrityksen kokoon: large cap -yhtiöissä mediaanipalkkiot ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin mid cap -yhtiöissä. Vuonna 2023 mid cap -yhtiöissä jäsenen ja puheenjohtajan mediaanipalkkiot olivat 35 000 ja 65 000 euroa, kun large cap -yhtiöissä vastaavat mediaanipalkkiot olivat 66 000 ja 140 000 euroa. Sekä large cap -yhtiöiden että mid-cap -yhtiöiden hallitusten jäsenten ja puheenjohtajien palkkiot ovat nousseet selvästi vuonna 2023, large-cap -yhtiöissä nousu on ollut maltillisempaa.
Raportin tuloskoonneissa on hyödynnetty julkisista lähteistä koottua tietoa. Tarkastelun kohteena ovat vuodet 2015–2023. Vuoden 2023 tiedot on kerätty niistä large cap- ja mid cap -yhtiöistä, jotka olivat julkistaneet palkitsemisraporttinsa 15.4.2024 mennessä. Organisaatioiden luokittelu raportissa noudattaa Helsingin pörssin OMX-indeksin kokoluokittelua: large cap -yhtiöihin kuuluvat yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa, ja mid cap -yhtiöihin ne, joiden markkina-arvo on 150 miljoonaa–1 miljardi euroa. Koska suomalaiset yhtiöt raportoivat palkitsemisen koko johtoryhmän (pl. toimitusjohtaja) tasolla, keskimääräiset henkilötasoiset summat on laskettu johtoryhmän jäsentä kohti, ja tämän tiedon perusteella mediaani.
Tutustu raporttiin: Ylimmän johdon palkitsemisen trendit
