Transaction Trends Q2 2024

Suomen yrityskauppamarkkinalla pieniä piristymisen merkkejä

Lyhyesti:

• Vuoden toisella neljänneksellä Suomessa toteutettiin 154 yrityskauppaa, mikä on enemmän kuin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä (vrt. 130). 
• Pääomasijoittajien tekemien yrityskauppojen osuus oli 28% kaikista kaupoista, mikä on linjassa vuosien 2021-2023 keskimääräisen tason kanssa (28%). 
• Teknologia, media ja telekommunikaatio oli aktiivisin toimiala 40 kaupalla. 
• Markkinahaasteet ovat edelleen hidastaneet kauppojen toteutumista, mutta yritysten kiinnostus divestointeihin on jatkunut.

Vuoden toisessa neljänneksessä Suomen yrityskauppamarkkinalla nähtiin 154 transaktiota keskimääräisen julkistetun kauppahinnan asettuessa 165 miljoonaan euroon. Yrityskauppoja tehtiin noin 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna vastaavana aikana, mutta kauppojen määrä on nyt kasvanut kolme peräkkäistä neljännestä. Edellisten 12 kuukauden aikana suomalaisia yrityskauppoja on toteutunut 527, joista suurin osa teollisuuden (Advanced Manufacturing & Mobility) ja teknologia, media ja telekommunikaatio (Technology, Media & Telecommunications) toimialoilla. Teknologia, media ja telekommunikaatio (Techonology, Media and Telecommunications) oli toisen kvartaalin aktiivisin toimiala 40 kaupalla.

Markkinahaasteet edelleen yrityskauppojen hidasteena

Samat alkuvuoden haasteet kuten heikko talouden kasvu, korkeat korot ja ostajien sekä myyjien väliset arvostuserot jatkuivat myös toisen neljänneksen aikana ja hidastivat yrityskauppaprosesseja ja kauppojen toteutumista. Markkinatilanteessa on kuitenkin havaittavissa paranemisen merkkejä: Euroopan keskuspankki alensi ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuussa, mikä yhdessä ostajien lisääntyneen joustavuuden kanssa on alkanut kaventaa hintakuilua useissa transaktioissa. Yritykset ovat edelleen kiinnostuneita ydinliiketoimintansa ulkopuolisten toimintojen divestoinneista, ja kauppa-aktiviteetin voidaan odottaa kasvavan, jos markkinahaasteet pienenevät loppuvuodesta. 

Myös isompia yrityskauppoja on nähty Suomessa, kun Sampo Group Oyj ja Nokia Oyj ovat olleet näkyvästi esillä julkisten ostotarjousten kentällä. Sampo teki tarjouksen 50,5 prosentista tanskalaisen vahinkovakuutusyhtiö Topdanmark A/S:n osakkeista. Nokia puolestaan teki tarjouksen amerikkalaisen optisten verkkoratkaisujen toimittajan Infinera Corpin hankkimiseksi. Nämä kaupat olivat neljänneksen merkittävimpiä, kumpikin ylittäen kahden miljardin euron arvon, mikä on harvinaisempaa Suomen markkinoilla.

Pääomasijoittajien yrityskauppojen osuus palasi takaisin historiallisen keskiarvon tasolle

Vuoden toisen neljänneksen aikana pääomasijoittajat julkistivat Suomessa 43 yrityskauppaa. Pääomasijoittajien kauppojen määrä vuoden toisella neljänneksellä oli korkeampi verrattuna edelliseen neljännekseen (25 kpl) ja kauppojen osuus (28%) on linjassa vuosien 2021-2023 keskiarvon kanssa (28%). Yleisesti suomalaisten pääomasijoittajien yrityskauppa-aktiivisuus on ollut kohtalaisella tasolla, mutta uusien sijoitusten osalta ulkomaiset pääomasijoittajat tuntuvat osoittavan enemmän kiinnostusta. Suomalaisten aktiivisten rahastojen sijoitusten kappalemäärät ovat historiallisen keskiarvon alapuolella ja rahastoilla on käytössään sijoitettavaa pääomaa, mikä ajan myötä lisää painetta löytää sopivia kohdeyrityksiä sijoitusportfolioihin.

Teknologia, media ja telekommunikaatio neljänneksen aktiivisin toimiala 40 kaupalla

Viimeisten 12 kuukauden aikana Suomessa on ollut eniten yrityskauppoja teollisuuden (Advanced Manufacturing & Mobility, 29%), teknologian, median ja telekommunikaation (Technology, Media & Telecommunications, 27%), kuluttajatuotteiden ja vähittäiskaupan (Consumer Products, 16%) ja kiinteistö-, hotelli- ja rakennusalan (Real Estate, Hospitality & Construction, 14%) toimialoilla. Yrityskauppojen määrä laski merkittävästi useimmilla toimialoilla vuoden toisen neljänneksen aikana, kun verrataan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Energia (Power & Utilities) sekä teollisuuden (Advanced Manufacturing & Mobility) toimialat kärsivät suurimmasta laskusta näiden toimialojen yrityskauppojen lukumäärän laskettua 43% ja 34% verrattuna viime vuoden toiseen neljännekseen. Vain kiinteistö-, hotelli- ja rakennusala (Real Estate, Hospitality & Construction) pystyi parantamaan yrityskauppojen lukumäärää, joka kasvoi 47% verrattuna viime vuoden toiseen neljännekseen; ostokohteina oli varsinkin pieniä paikallisia rakennus sekä kiinteistöhuollon yrityksiä. 

Vuoden toisen neljänneksen aikana EY toimi Alisa Pankin taloudellisena neuvonantajana sen hankkiessa suomalaisen laskutuksen fintech-yrityksen PURO Finance Oy:n. Tämä hankinta tukee Alisa Pankin strategista pyrkimystä erikoistua digitaalisten pankki- ja rahoituspalveluiden tarjoamiseen pienille ja keskisuurille yritysasiakkaille. 

Lisäksi EY avusti valtio-omisteista Solidium Oy:tä satelliittiyhtiö Iceye Oy:n rahoituskierroksen investoinnissa. Iceye hyödyntää ja analysoi reaaliaikaista satelliittidataa monenlaisiin käyttötarkoituksiin, kuten luonnonkatastrofien seurantaan. Kyseinen sijoitus on linjassa Solidiumin strategian kanssa, joka tähtää suomalaisen omistajuuden vahvistamiseen ja vakauttamiseen kansallisesti merkittävissä yrityksissä sekä omistusten arvon kasvattamiseen pitkällä tähtäimellä. 

Suomen valtion strategiaan kuuluu myös tavoite toimia Euroopan vetytalouden edelläkävijänä, ja EY tukee asiakkaitaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla kattavia palveluita koko vedyn kehityksen, rahoituksen ja toteutuksen elinkaaren ajalle. EY on esimerkiksi avustanut suomalaista vihreän vedyn edelläkävijäyritystä P2X Solutions Oy:tä sen rahoituskierroksessa, jossa sveitsiläisestä energiayhtiö Alpiq AG:sta tuli P2X Solutions Oy:n pääomistaja.

Kotimaisten yrityskauppojen osuus pienessä nousussa

Kotimaisten yrityskauppojen osuus (43%) vuoden toisessa neljänneksessä nousi hieman yli sekä ajanjakson 2021 – Q2 2024 historiallisen keskiarvon (39%) sekä edellisten 12 kuukauden osuuden (39%). Suomen rajat ylittävien yrityskauppojen osuus laski nyt 57 prosenttiin, mutta lukumäärällisesti aktiviteetti kasvoi edeltävästä neljänneksestä, kun kauppojen määrä nousi 76 kaupasta 88 kauppaan. Suomen rajat ylittävien yrityskauppojen osuus oli erityisen korkea energian (Power & Utilities) sekä teknologian, median ja telekommunikaation (Technology, Media & Telecommunications) toimialoilla, joiden kaupoista peräti 75 ja 73 prosentissa oli ulkomainen yritys joko kohdeyhtiönä, ostajana tai myyjänä.

Helsingin pörssin tuotto kääntyi positiiviseksi toisessa neljänneksessä

OMXH25-indeksi nousi 2,3 prosenttia vuoden 2024 toisella neljänneksellä, ja viimeisen 12 kuukauden tuotto kääntyi positiiviseksi 1,6 prosenttiin. OMXH25:n kehitys oli linjassa Tukholman OMXS30-indeksin kanssa, mutta jäi yhä jälkeen Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksistä, jota ovat erityisesti vetäneet teknologiayhtiöt. Vaikka Suomen osakemarkkina on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, arvostustasot ovat edelleen suhteellisen matalat, mikä on tehnyt listatuista yhtiöistä houkuttelevia julkisten ostotarjousten kohteita kuten Purmo Groupin tapauksessa. 

Suomen markkinat ovat pysyneet hiljaisina uusien listautumisten suhteen vuoden 2024 toisella neljänneksellä, mutta Kempower Oyj siirtyi päälistalle First North Growth Market -listalta. Muissa Pohjoismaissa listautumisantiaktiivisuus on ollut huomattavasti parempi: Nasdaq Tukholmaan listattiin viisi uutta yhtiötä ja kuusi Norjaan kesäkuun ollessa vuoden aktiivisin kuukausi Pohjoismaiden listautumisissa. Suomen listautumismarkkinoiden odotetaan seuraavan tätä trendiä vuoteen 2025 mennessä, koska useat yritykset harkitsevat listautumisvalmistelujen aloittamista. Esimerkiksi Solar Foods on ilmoittanut valmistelujensa todennäköisesti alkavan kesälomakauden jälkeen. 

Vaikka Nasdaq Helsingissä ei nähty uusia listautumisia toisella neljänneksellä, suurten yhtiöiden, kuten Wärtsilän, Fortumin ja Cargotecin, osakekurssit ovat olleet hyvässä nousussa, sillä ne ylittivät ensimmäisen vuosineljänneksen tulostavoitteet haastavassa markkinaympäristössä. Toisaalta Neste ja Outokumpu kärsivät vaisusta suorituksesta toisella neljänneksellä heikon markkinatilanteen ja kiristyneen kilpailun vuoksi. Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan kesäkuussa, ja odotetaan, että vuoden loppua kohti saatetaan nähdä vielä yksi koronlasku, mikä voisi elvyttää osakemarkkinoita myös Suomessa vuoden 2024 toisella puoliskolla.