Voisiko markkinointitiimi katsoa tähän sopivan kuvan?

Miltä arvonlisäverotus näyttää tulevaisuudessa?


Lisää aiheesta

Komissio on julkaissut ehdotuksen arvonlisäverotuksen nykyaikaistamiseksi digiaikana.

Komissio on joulukuussa 2022 julkaissut ehdotuksensa arvonlisäverotuksen nykyaikaistamiseksi digiaikana. Ehdotuksessa on esitetty muutoksia raportointivelvoitteisiin, alustatalouden arvonlisäverotukseen ja arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen EU:ssa. Ehdotuksen tavoitteena on paitsi nykyaikaistaa ja kehittää arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta myös parantaa järjestelmän kykyä torjua veropetoksia digitalisaation avulla.

Komission ehdotukseen sisältyy monia eri muutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan asteittain vuosina 2024–2028. Suomessa valtioneuvosto on ilmoittanut tukevansa komission ehdotuksen tavoitteita eduskunnalle, ja ehdotus on tällä hetkellä valtionvarainvaliokunnan käsittelyssä. Tässä artikkelissa olemme huomioineet kolme merkittävintä muutosta.

 #1 Digitaaliset raportointivelvoitteet

Komission ehdotuksessa on todettu voimassa olevan arvonlisäverojärjestelmän olevan merkittävä hidaste digitalisaatiolle esimerkiksi siksi, että raportointivelvoitteet voivat vaihdella eri jäsenvaltioiden välillä suurestikin.

Raportointivelvoitteiden yhdenmukaistamiseksi komissio onkin ehdottanut pakollisen ja liiketoimintakohtaisen digitaalisen arvonlisäveroraportoinnin käyttöönottoa.

Ehdotettu digitaalisen raportoinnin käyttöönotto nojaa vahvasti ehdotukseen pakollisesta sähköisestä laskutuksesta. Ehdotuksessa esitetyn sähköisen laskutuksen myötä lasku tulisi jatkossa antaa kahden työpäivän kuluessa verotettavan tapahtuman toteutumisesta tehokkaan tiedonkulun varmistamiseksi.

Ehdotuksen mukaan sähköisen laskutuksen avulla kerätyt tiedot siirrettäisiin päivän viiveellä uuteen, keskitettyyn arvonlisäverotietojärjestelmään, eli VIES-järjestelmään. Komission ehdotuksen mukaisesti näiden VIES-järjestelmään välitettyjen tietojen olisi tarkoitus korvata tällä hetkellä käytössä olevat yhteenvetoilmoitukset.

Digitaalista raportointia ja sähköistä laskutusta käsittelevät muutokset koskevat ensisijaisesti sisämarkkinakauppaa, mutta komissio on sisällyttänyt ehdotukseensa jäsenmaille option ottaa digitaalinen raportointi ja pakollinen sähköinen laskutus käyttöön myös kotimaan kaupassa.

Digitaalisia arvonlisäverovelvoitteita koskevia muutoksia on määrä soveltaa 1.1.2028 alkaen.

#2 Alustatalouden arvonlisäverotus

Komissio on ehdotuksessaan ottanut kantaa myös alustatalouden arvonlisäverotukseen. Alustatalouden arvonlisäverotuksen ongelmat liittyvät yleisesti esimerkiksi siihen, että pienyritykset ja yksityishenkilöt voivat tarjota esimerkiksi majoituspalveluita alustojen kautta laajalle yleisölle arvonlisäverovapaasti ja siten myös verovelvollisia toimijoita edullisemmalla hinnalla. Tämä on komission näkemyksen mukaan aiheuttanut epätasapainoa markkinoilla.

 

Tasapainon palauttamiseksi komissio on ehdottanut, että henkilönkuljetus- ja lyhytaikaismajoituspalveluita tarjoavien alustojen ylläpitäjät olisivat jatkossa itse vastuussa arvonlisäveron veloittamisesta asiakkaalta ja sen tilittämisestä edelleen viranomaisille. Komission ehdottamaa järjestelyä sovellettaisiin tilanteissa, joissa tavaran tai palvelun myyjä ei ole itse arvonlisäverovelvollinen.

 

Henkilökuljetus- ja lyhytaikaismajoitusten ohella komissio on ehdottanut muutoksia myös alustojen välityksellä käytävään tavaran kauppaan. Ehdotuksen myötä tavaran myynnin mahdollistavaa alustan ylläpitäjää pidettäisiin tavaran myyjänä kaikissa Euroopan unionin alueella tapahtuvissa luovutuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että alustan katsottaisiin ostavan tavaran sen varsinaiselta myyjältä ja myyvän tavaran edelleen ostajalle.

 

Alustatalouden arvonlisäverotusta koskevia muutoksia on määrä soveltaa 1.1.2025 alkaen.

 

#3 Yhteinen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti EU:n alueella

 

Yhteisen arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisen on tarkoitus helpottaa tavaroiden ja palveluiden myyntiä kuluttajille EU:n alueella. Ehdotettu siirtymä kohti yhteistä arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä tuo mukanaan muutoksia useisiin eri arvonlisäverotuksen osa-alueisiin.

 

Ehdotuksessaan komissio on esimerkiksi esittänyt laajennuksia OSS-järjestelmään. Järjestelmässä yritysten on mahdollista huolehtia kaikista EU-alueen kuluttajakauppaan liitännäisistä raportointivelvoitteistaan yhdessä portaalissa. OSS-järjestelmä ei kuitenkaan kata kaikkia myyntejä, ja ehdotuksen myötä järjestelmän käyttöalaa on tarkoitus laajentaa kattamaan uusia myyntiluokkia, kuten esimerkiksi sähkön, kaasun ja lämpöenergian myynnit. OSS-järjestelmän laajennuksen ohella komissio on myös ehdottanut vapaaehtoisen IOSS-tuontijärjestelmän alan laajennusta esimerkiksi edellyttämällä sen käyttöä pakollista sellaisilta alustojen ylläpitäjiltä, jotka mahdollistavat tiettyjen tavaroiden tuonnin kuluttajille Euroopan unionin alueelle.

 

Komissio on ehdotuksessaan ottanut kantaa myös käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamisalan laajentamiseen ehdottamalla, että jäsenvaltioiden tulisi sallia käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen aina, kun tavaran myyjä, joka ei ole rekisteröitynyt tavaran myyntimaassa arvonlisäverovelvolliseksi, myy tavaran kyseisessä jäsenvaltiossa arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneelle ostajalle.

 

Lisäksi komissio on esittänyt ehdotuksia esimerkiksi liikeomaisuuden siiroihin ja marginaaliverotusmenettelyyn.

 

EU:n yhteistä arvonlisävelvolliseksi rekisteröintiä tukevien ehdotusten on määrä tulla voimaan vaiheittain, vuosien 2024 ja 2026 välillä.


Yhteenveto

Muutos on valtava ja yrityksille jää marginaalinen aika lopulta reagoida esimerkiksi sähköiseen laskutusmuutokseen ja reaaliaikaiseen arvonlisäveroraportointiin. Suunnittelemalla taloushallinnon järjestelmiin vaikuttavat muutokset etukäteen ja aikatauluttamalla hankkeet siten, että järjestelmät tukevat lain edellyttämää aikataulua on yksi keino lähteä valmistautumaan muutokseen. Autamme arvioimaan nykyisten järjestelmien ja datan laadun valmiuden vastaamaan vaatimuksia sekä valitsemaan ja implementoimaan halutun teknologiaratkaisun.


Tästä artikkelista

Kirjoittajat