Mies kävelee varastorakennuksessa joka on täynnä sinisiä laatikoita

Vältä yllättävät alv-kustannukset EU-tavarahankinnoissa

Tavaroiden hankkiminen siten, että ne kuljetetaan myyjältä suoraan toiseen EU-maahan kuin Suomeen, voi aiheuttaa ikäviä alv-yllätyksiä.

Yritysten välisessä tavarakaupassa tavarat liikkuvat EU:n sisällä valtioiden rajojen yli pääsääntöisesti arvonlisäverottomasti ostajan vastatessa yhteisöhankinnan veron suorittamisesta. Lähtökohtana on, että ostaja suorittaa yhteisöhankinnan arvonlisäveron siinä jäsenvaltiossa, jossa tavaroiden kuljetus päättyy.

EU-tavarakaupassa on kuitenkin mahdollista, että ostaja on ilmoittanut myyjälle muun jäsenvaltion kuin tavaroiden saapumismaan alv-tunnisteen, ja ostaja saa tämän perusteella myyjältä verottoman laskun. Sille jäsenvaltiolle, jonka alv-tunnistetta ostaja on liiketoimessa käyttänyt, on säädetty toissijainen verotusoikeus yhteisöhankinnan verosta (ns. turvaverkkosäännös).

Esimerkiksi suomalainen yritys voi hankkia tavaraa Saksasta verottomalla laskulla Suomen alv-tunnistetta käyttäen, vaikka tavara kuljetettaisiin Saksasta suoraan Belgiaan. Ostajan on tällöin suoritettava yhteisöhankinnan vero Suomessa, ellei pysty osoittamaan Suomen Verohallinnolle, että on huolehtinut Belgiassa yhteisöhankinnan alv-velvoitteistaan Belgian lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tällaisen turvaverkkosäännöksen perusteella Suomessa maksettavan arvonlisäveron vähennysoikeuteen on liittynyt viime vuosina epävarmuutta, kun Verohallinto on ryhtynyt soveltamaan verotuskäytännössä EU:n tuomioistuimen tuomion (asiat C-536/08 ja C-539/08) mukaisia tulkintoja ilman, että Suomen arvonlisäverolain vähennysoikeuspykäliä on tältä osin mitenkään tarkistettu.

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 31.3.2023 antamassaan päätöksessä KHO 2023:30, että ostaja ei voi, arvonlisäverolain sanamuodosta riippumatta, käsitellä turvaverkkosäännöksen perusteella suoritettavaa veroa Suomen alv-ilmoituksella vähennettävänä veronaan.  

Turvaverkkosäännös voi näin ollen aiheuttaa täysin yllättäviä ja erittäin huomattavia lisäkustannuksia EU-tavaraostoja tekeville yrityksille. Suomalaisyritys voi välttää tämän kustannuksen ainoastaan siten, että se huolehtii alv-velvoitteistaan tavaroiden saapumisjäsenvaltiossa (ja tilanteen mukaan oikaisee jälkikäteen Suomessa antamaansa alv-ilmoitusta yhteisöhankinnan ja siitä suoritettavan veron osalta).

Turvaverkkosäännös ja siihen liittyvän veron vähennyskelvottomuus voivat tuoda ongelmia esimerkiksi projektitoimituksia toisiin EU-maihin tekeville suomalaisyrityksille, kun ne hankkivat tavaraa muusta EU-maasta suoraan projektin kohdemaahan. Ongelma voi tulla esiin myös esimerkiksi tavaroiden ns. ketjukaupassa, jossa samaa tavaraa myydään ketjussa useampaan otteeseen. Mikäli ns. kolmikantakaupan yksinkertaistusmenettely ei jostain syystä soveltuisikaan, suomalaisen yrityksen tekemä yhteisöhankinta verotettaisiin suomalaisen alv-tunnisteen perusteella Suomessa, eikä veroon liittyisi vähennysoikeutta.

Kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten on myös tärkeää muistaa, että tavaroiden saapumisjäsenvaltiolla on aina ensisijainen yhteisöhankintojen verotusoikeus. Turvaverkkosäännökseen vetoaminen ja suomalaisen alv-tunnisteen käyttäminen muihin jäsenvaltioihin tehtävissä yhteisöhankinnoissa ei siis vapauta näihin maihin syntyvistä alv-velvoitteista.

Yhteenveto

EU-tavarakaupassa on säädetty ostajan alv-tunnisteeseen perustuvasta ns. turvaverkkosäännöksestä. Turvaverkkosäännöksen nojalla Suomessa ilmoitettavasta yhteisöhankinnan arvonlisäverosta ei KHO:n tuoreen päätöksen perusteella ole vähennys- tai palautusoikeutta. Yrityksiltä edellytetään EU-tavaraostoissaan näin ollen erityistä huolellisuutta ja asianmukaisten velvoitteiden hoitamista siinä jäsenvaltiossa, johon verottomalla yhteisökaupan laskulla hankitut tavarat toimitetaan.


Tästä artikkelista